Etusivu > Medialle > Artikkelit > Hyvä, paha liikenne ja etätyön ulottuvuudet, Marko Forsblom, liikenne- ja viestintäministeriö

Hyvä, paha liikenne ja etätyön ulottuvuudet, Marko Forsblom, liikenne- ja viestintäministeriö

Sanotaan, että ainoa pysyvä asia on muutos. Ajatelmaan on helppo yhtyä, kun tarkastelee yhteiskuntamme eri muutostrendejä sekä liikennesektorilla että laajemminkin. Megatrendit kuten kaupungistuminen, yksityisautoilun kasvu, työelämän murros ja tietoyhteiskuntakehitys etenevät omaa vääjäämätöntä tahtiaan – osa toivottuun ja osa vähemmän toivottuun suuntaan. Liikennepolitiikan tavoitteena on positiivisten trendien vahvistaminen ja luominen sekä negatiivisten trendien ehkäiseminen tai niihin sopeutumisen edistäminen. Yksityisautoilun voimakas lisääntyminen on yksi tämän päivän keskeisiä liikennepoliittisia haasteita, jolle ei ole vielä löytynyt tehokasta ratkaisua. Etätyötä on pidetty yhtenä mahdollisena liikkumisen korvaajana, mutta toistaiseksi se ei ole lunastanut sille asetettuja toiveita. Tulevaisuudessa asia voi kuitenkin olla toisin – muutos on jo käynnissä?

Yksityisautoilulle tarvitaan vaihtoehtoja

Suomalaisen liikennepolitiikan kestotavoitteena on parin viimeisen vuosikymmenen ajan ollut joukkoliikenteen kilpailukyvyn edistäminen ja kasvavan yksityisautoilun mukanaan tuomien moninaisten ongelmien ehkäiseminen. Vuosien saatossa on kuitenkin käynyt selväksi, että tavoitteen saavuttaminen on harvinaisen haastava – yksityisautoilu on jatkanut kasvuaan ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus on romahtanut huippuvuosien lähes 60 prosentista nykyiseen vajaaseen 15 prosenttiin. Ja trendi näyttäisi edelleen jatkavan samaan suuntaan eli uudelle ajattelulle ja uusille kilpailuelementeille olisi joukkoliikenteessä tarvetta.

Yksi yksityisautoilua voimakkaasti vahvistava yhteiskunnallinen trendi on ollut hajautunut urbanisoituminen. Eli suomeksi kaupungistuminen, joka suuntautuu suurten kaupunkiseutujen ympäristökuntiin. Vuosien kuluessa kaupungistuminen on muuttanut muotoaan erityisesti kasvukeskuksissa – suurin kasvu ei enää kohdistu suurten kaupunkien keskustoihin vaan ympäristökuntiin, joissa asumisen laatu ja hinta sopii hyvin erityisesti lapsiperheille. Tämä trendi on ollut omiaan lisäämään yksityisautoilua, ja erityisesti lisännyt pitkämatkaista pendelöintiä; nykyään yli 700 000 työntekijää käy työssä asuinpaikkakuntansa ulkopuolella. Pendelöintimatkat ovat pidentyneet viimeiset 20 vuotta ja pitkien työmatkojen yleistyminen on yksi suurista muutoksista Suomen työmarkkinoilla. Nykyisin pitkämatkaisia pendelöijiä on Suomessa karkeasti arvioiden 20 000, ja lisäksi pitkiä työasiointimatkoja tekeviä moninkertainen määrä. Henkilöliikennetutkimuksen 2004-2005 mukaisesti Suomessa tehdään jokaisena työpäivänä lähes 80 000 pitkää työ- tai työasiointimatkaa, ja näistä selvä enemmistö (n. 80 %) henkilöautolla. Perinteisesti pitkät työmatkat on koettu raskaiksi, erityisesti paine on kohdistunut vapaa-aikaan ja perhe-elämään, joita pitkät työmatkat kuormittavat tutkimuksen mukaan erittäin paljon. Samoin työpäivään kuluvan kokonaisajan venyminen on ollut vaikuttamassa työssä jaksamiseen.

Samanaikaisesti yksityisautoilun kasvun kanssa on yhteiskunnassamme ollut käynnissä voimakas tietoyhteiskuntakehitys – tietotekniikan rynnistys on muuttanut toimintatapojamme ja arkeamme erittäin voimakkaasti; eikä muutokselle näy loppua. Ubiikki eli kaikkialla läsnä oleva tietoyhteiskunta on vauhdilla etenemässä suomalaisten arkeen – Japanin ja Etelä-Korean mallien mukaisesti. Liikenne- ja viestintäministeriön ”Laajakaista kaikille 2015” -hanke etenee vääjäämättä vieden valokuidun kotitalouksiin myös taajama-alueiden ulkopuolella ja samanaikaisesti langattoman laajakaistan teknologiat kehittyvät ja yleistyvät. Osana kansallista älyliikenteen strategiaa langaton laajakaista ja sen mahdollistamat erilaiset palvelut etenevät myös joukkoliikenteessä – matkustajien suureksi iloksi. Erityisen hyvin tämän ovat huomanneet junamatkustajat; nykyiset Pendolino -junat ovat jo kaikki langattoman lähiverkon piirissä ja parhaillaan langattomia verkkoyhteyksiä lisätään IC-juniin. Kehityksen tulokset näkyvät jo myös käytännössä, huomattava osa junamatkustajista hyödyntää VR:n junaverkkoa ja kannettava tietokone on varsin yleinen näky etenkin työmatkaliikenteessä.

Tietotekniikan kehittyminen on myös etätyön perusedellytys, laajakaista mahdollistaa nopeat yhteydet työpaikan verkkoihin ja antaa mahdollisuuden etäläsnäoloon tai peräti virtuaaliläsnäoloon. Fyysisen läsnäolon vaatimuksen laimentuessa etätyön eri muotojenkin voi odottaa yleistyvän, ja sitä kautta mahdollisuudet todelliseen liikkumistarpeen vähenemiseen voivat realisoitua jopa jo lähitulevaisuudessa.

Etätyö tulee (taas) – oletko valmis

Etätyön yleistymistä on odotettu ja ennustettu aina ”keksimisestään” eli vuoden 1973 öljykriisistä lähtien, mutta toistaiseksi etätyö on edennyt hitaasti ja merkitys liikennepoliittisessa mielessä on jäänyt melko vähäiseksi. Ja vaikka aiemminkin on usein todettu, että aika olisi vihdoin kypsä etätyön yleistymiselle ja todelliselle läpimurrolle, niin todettakoon se taas kerran - nyt etätyön aika on todella tullut. Etätyön ”uusi tuleminen” sai globaalisti lisäpuhtia joulukuussa 2010, kun presidentti Barack Obama allekirjoitti ” Telework Enhancement Act of 2010” –lain, joka antaa 1,2 miljoonalle julkishallinnon työntekijälle mahdollisuuden etätyön tekoon ja työnantajapuolelle velvollisuuden edistää ja mahdollistaa etätyön tekemisen. Lain myötä etätyön yleistymisen todelliset esteet eli tiedon puute, ennakkoluulot ja vanhankantaiset asenteet hälvenevät, ainakin USA:ssa ja ainakin vähän.

Liikkuva etätyö – sosiaalinen innovaatio joukkoliikenteen kilpailukyvyn edistäjänä

Liikkuva etätyö on etätyön muoto, jossa pitkää päivittäistä työmatkaa tekevä voi hyödyntää matka-aikana tekemänsä työn kokonaan tai osittain osana virallista työaikaa. Liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti jo vuonna 2006 ensimmäisen pilotin, jossa liikkuvaa etätyötä tutkittiin työntekijän, työnantajan sekä joukkoliikenteen näkökulmista. Hanke ”Mobiili joustotyö joukkoliikenteen kilpailukyvyn edistäjänä” osoitti hyvin, kuinka loppujen lopuksi yksinkertaisella idealla ja toteutuksella voidaan saada aikaiseksi erinomaisen positiivisia vaikutuksia niin yksittäisen työntekijän, työnantajan kuin joukkoliikenteenkin kannalta.

Hankkeen pilottijaksoon osallistui puolen vuoden ajan 21 henkilöä yhtä monesta organisaatiosta. Pilotin aikana työskentely joukkoliikennevälineessä koettiin häiriöttömäksi ja työnteko tehokkaaksi. Keskittymistä vaativien luku-, kirjoitus- ja suunnittelutehtävien tekemisen koettiin hoituvan jopa paremmin joukkoliikennevälineessä kuin työpaikalla. Osallistujat kokivat, että kokeilu on tuonut heille merkittävää parannusta työajan joustoon, työpäivän kokonaispituuteen ja sitä kautta olemisen arkeen. Liikkuva etätyö on lisännyt vapaa-aikaa ja parantanut yksityiselämää ja sosiaalisia suhteita. Tätä kautta pilottihenkilöt arvioivat myös työssä jaksamisen, työmotivaation ja myös työn tehokkuuden parantuneen. Myös työnantajatahot kokivat kokeilun positiivisena. Järjestelyä kuvailtiin toimivaksi ja joustavaksi, ja mobiilityöntekijän jaksamisen, työtehon ja motivaation katsottiin parantuneen. Kokeilun onnistumisen myötä enemmistö pilottiin osallistuneista sai vakiinnutettua mobiilin joustotyön käytännön myös kokeilun päättymisen jälkeen.

Liikkuva etätyö voi omalla panoksellaan olla helpottamassa pitkien työmatkojen tuomaa rasitusta yksilöille, helpottaa työvoiman liikkuvuutta ja työvoiman rekrytointia sekä edistää joukkoliikenteen käyttöä.

Kilpailukykyisestä joukkoliikenteestä ylivoimaiseen joukkoliikenteeseen

Viimeisen kahdenkymmenen aikana joukkoliikenteen kilpailukyvystä on puhuttu paljon, ja tehty vielä enemmän, mutta henkilöautoilu on silti voittanut markkinaosuuksia vuodesta toiseen. Tarvitaan uusia keinoja ja keinovalikoimia, jotka saavat liikenteen loppukäyttäjän aidosti epäilemään nykyisten valintojensa järkevyyttä. Yksi erinomainen yhdistelmä voisi olla liikkuvan etätyön ja työsuhdematkalipun täysimittainen hyödyntäminen – palkallinen työmatka työnantajan ”sponsoroimalla” lipulla, ja kaupan päällisiksi muutama tunti lisää vapaa-aikaa perheen ja harrastuksien parissa.

Liikenneneuvos Marko Forsblom, liikenne- ja viestintäministeriö