Etusivu > Medialle > Artikkelit > Etätyö voi pelastaa työuria

Etätyö voi pelastaa työuria

 

Pasi Pyöriä
YTT, sosiologian yliassistentti, Tampereen yliopiston Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö

Tiina Saari
YTM, tutkija, Tampereen yliopiston Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö

Etätyö voi pelastaa työuria (19.9.2013)

Etätyö on Suomessa verrattain yleistä, mutta kokoaikaisesti kotona työskenteleviä on vain pari prosenttia palkansaajista. Tilastokeskuksen, työ- ja elinkeinoministeriön sekä Työterveyslaitoksen arvioiden mukaan vajaa kuudennes suomalaispalkansaajista tekee etätyötä satunnaisesti. Pääasiassa etätyötä tehdään kotona, mutta myös muut hajautetun työn muodot – kuten kulkuvälineissä, asiakkaiden tiloissa ja jopa kesämökeillä työskentely – on yhä yleisempää.

Pelkät tilastot eivät kuitenkaan tavoita etätyön moninaisuutta. Kokemukset etätyöstä vaihtelevat organisaatiosta toiseen. Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessamme keskityimme etätyöhön kahdessa suomalaisessa julkisen sektorin organisaatiossa. Tarkastelimme millaisten teknisten sovellusten ja työn organisoinnin tapojen avulla etätyö mahdollistetaan. Lisäksi analysoimme, miten etätyö vaikuttaa työyhteisöihin: pysyvätkö etätyöntekijät tiiviinä osana työyhteisöä vai koetaanko etätyö yhteisöä hajaannuttavaksi työmuodoksi?

Teemahaastatteluihin pohjautuvat tuloksemme eivät tue yleistä käsitystä julkisesta sektorista jäykkänä ja byrokraattisena työnantajana. Tarkastelemissamme organisaatioissa sekä työntekijöiden että esimiesten kokemukset etätyöstä olivat pääosin positiivisia. Etätyötä tukeva tekniikka toimii hyvin eikä virallisessa tiedonkulussa koeta olevan merkittäviä ongelmia, vaikka osa työntekijöistä onkin poissa toimistolta osan viikosta. Videoneuvottelut sekä tietoverkon välityksellä tapahtuva pikaviestintä ovat esimerkkejä tutkimuskohteissamme hyviksi havaituista tietoteknisistä sovelluksista.

Etätyö voi jopa pelastaa työuria. Erilaiset terveydelliset syyt voivat hankaloittaa toimistotyöskentelyä, mutta kotona työskenteleminen voi olla keino jatkaa työssä. Myös erittäin pitkien työmatkojen tuottamaa rasitusta voidaan vähentää kotona työskentelyllä, jolloin työmatkoihin käytettävä aika ja energia vapautuvat työhön. Etätyöllä on myös työmotivaatiota kohottava vaikutus. Omien aikataulujen hallinta ja muu työn vapaa organisointi voi antaa työhön uutta potkua.

Tapauksia yhdistää työntekijöiden ja johdon välinen, molemminpuolinen luja luottamus. Esimiehet luottavat työntekijöiden tekevän työnsä, vaikka he ovatkin suoran valvonnan ulottumattomissa. Etätyöntekijät puolestaan luottavat siihen, että heitä kohdellaan tasa-arvoisina työntekijöinä, vaikka he eivät olekaan fyysisesti samassa tilassa kollegoidensa kanssa.

Haastattelemamme etätyöntekijät eivät myöskään kokeneet jäävänsä ulkopuolelle muusta työyhteisöstä. Yhteisöllisyys voi rakentua virtuaalisestikin, kunhan kasvokkaista vuorovaikutusta ja säännöllisiä palavereja ei unohdeta täysin. Etätyö onkin vain harvoin kokopäiväistä. Tyypillisimmin etätyö ja perinteinen toimistolla tehtävä työ vuorottelevat, mitä voidaan pitää suositeltavana käytäntönä. Yhdestä kolmeen etätyöpäivää viikossa on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi.

Työyhteisössä mukana pysyminen on kiinni sekä etätyöntekijän että työnjohdon aktiivisuudesta. Toimivan etätyöratkaisun suunnittelu ei ole vaikeaa. Kaiken avain on vastuista ja velvollisuuksista sopiminen – yhteisten pelisääntöjen määrittely ja niiden noudattaminen ratkaisevat.

Lisätietoa: http://www.uta.fi/yky/tutkimus/socru/space.html