Etätyö on kilpailuvaltti

Liikennevirasto, Reijo Prokkola

Liikenneviraston yksikön päälliköllä Reijo Prokkolalla on kokemusta etätyöstä. Reijon alaiset tekevät etätyötä, ja hän itsekin toimii etäesimiehenä. Reijo vetää 11 hengen väylätietoyksikköä. Yksiköllä on kaksi toimipaikkaa, puolet alaisista työskentelee Pasilassa, puolet Lappeenrannassa. Etätyömahdollisuutta Reijo pitää kilpailuetuna. 

"Me täällä Liikennevirastossa taistelemme hyvistä työntekijöistä. Etätyö on kilpailuetu, ja mitä enemmän etuja on, sitä houkuttelevampi työnantaja olemme. Näytämme myös, että olemme kiinni nykymaailmassa ja hyödynnämme teknologian suomia mahdollisuuksia. Olemme esimerkkinä muille organisaatioille siinä, että asioita voi tehdä näinkin", Reijo kertoo. 

Tulevat rekrytoinnit yksikössä keskittyvät Lappeenrannan toimipisteeseen. Reijo myöntää, että ajoittain on haasteellista saada asiantuntija muuttamaan Lappeenrantaan, ja silloin mahdollisuus etätyöhön voi olla ratkaiseva asia. Siksi hän ennustaakin etätyön merkittävää lisääntymistä. 

Etätyö antaa liikkumavaraa työntekijöille, ja se voi sopia esimerkiksi pienten lapsien vanhemmille. Etätyöpäivä hyödyttää myös työnantajaa, sillä usein työskentely tehostuu. Etätyöpäivän tehtäväksi soveltuvat erityisesti keskittymistä vaativat tehtävät.

"Esimiehenä annan hyvillä mielin pitää etätyöpäivän, kun voin luottaa siihen, että työt hoituvat. Etätyösopimuksen mukainen yksi päivä viikossa aiheuttaa vähän poissaoloja eikä siten ole esimiehen näkökulmasta ongelmallinen, mutta työntekijälle se on tärkeä."  

Reijon yksikössä etätyösopimus on monilla. Suurin osa heistä tekee etätöitä satunnaisesti, muutama säännöllisesti. Esimieheltä toimivan etätyökulttuurin rakentaminen vaatii tiettyjen asioiden huomioimista: "Täytyy tietoisesti panostaa siihen, että käytävillä ja kokouksissa käsitellyt asiat tulevat kaikkien työntekijöiden tietoon. Etätyössä käytäväohjaus puuttuu", Reijo huomauttaa. 

"Käyn säännöllisesti kerran viikossa Lappeenrannassa ja näytän porukalle, että suhtaudun tosissani ja haluan olla lähiesimies myös konkreettisesti. Kasvokkaisjohtaminen on edelleen tärkeää."

Se, että yksikön toiminta on jaettu kahdelle paikkakunnalle, aiheuttaa esimiehelle haasteita. Hän ei ole aina lähellä silloin, kun tietty asia on työntekijän mielessä. Kekseliäisyydellä luodaan myös yhteisöllisyyttä, joka on Reijon mukaan tärkeää työyhteisössä.

Joka toinen maanantai meillä on yhteinen kahvihetki videoyhteyden välityksellä. Se on tällaista yhteishengen luomista ja vapaata keskustelua", Reijo kertoo. 

Reijo ehdottaa, että etätyöpäivän työtehtävistä keskusteltaisiin enemmän. Esimiehen työssä olennaista on koordinoiminen.  

"Etätyö liittyy kiinteästi myös työntekijän henkisiin päämääriin. Ihmisten työnkuvan tulee olla sellainen, että he viihtyvät töissä. Etätyöpäivä olisi hyvä mahdollisuus itsensä kehittämiseen, vaikka se ei liittyisi suoranaisesti työtehtäviin. Se nostattaa työmotivaatiota, jos työaikaa jää myös välillisesti työhön liittyviin asioihin. Esimiehen tehtävä on varmistaa, että fasiliteetit ovat kunnossa."   

Reijon mukaan etätyö sujuu useimmiten ongelmitta.

"Nykyaikaiseen esimiesasemaan ei kuulu kyttääminen. Usein en edes huomaa, että ihminen tekee kotoa käsin töitä. Vaatimuksena on, että ihmiset merkitsevät kalentereihinsa, milloin ovat etätöissä ja mieluiten myös työtehtävän, jota aikovat työstää. Tällöin tiedän, että en häiritse heitä", Reijo täsmentää.   

Kokemusta etätyön tuomista haasteista esimiehelle kuitenkin on. "Jos työt eivät etätyöpäivinä etene, niin sitten keskustellaan."

Tuloksellisuus on työntekijän omasta työmoraalista kiinni: "Etätyö perustuu esimiehen ja alaisen väliseen luottamukseen. Esimiehen kannalta on haasteellista, kun ei tiedä, millä kriteereillä oikeus etätyöhön voidaan evätä."

Nykyisin, hän kokee, että etätyöhön liittyvät haasteet jäävät lähiesimiesten vastuulle. "Viraston tulisi uudistaa etätyökäytäntöä niin, että säännöllistä etätyötä voisivat tehdä ensisijaisesti ihmiset, jotka asuvat kaukana työpaikaltaan tai joiden työ vaatii erityistä keskittymistä."

Teksti ja kuva: Maria Nurmi