Etusivu > Blogi > Kokenut etätyöntekijä löytää kehittämiskohteet

Kokenut etätyöntekijä löytää kehittämiskohteet

Jari Myllärinen on jo kokenut etätyöskentelijä. Joulukuusta 2010 lähtien Liikennevirastossa järjestelmäasiantuntijana työskennellyt Jari pyrkii nykyisessä tehtävässään pitämään yhden päivän viikossa etäpäivänä viraston etätyösopimusten mukaisesti. Edellisessä työssään hänen jokainen työpäivänsä oli etätyöpäivä. Etätyön konkarina Jari tuntee hyvin etätyön mahdollisuudet ja haasteet.  

- Pyrin pitämään yhden etätyöpäivän viikossa eli noin 3-4 päivää kuukaudessa. Työkavereidenkin mielestä se on luontevaa, ja pyrin aina ilmoittamaan lähikollegoille, milloin työskentelen etänä.

 Etätyön konkreettisia hyötyjä on Jarin mukaan useita. Tärkeä etu on se, että työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen on helpompaa. Työmatkan ympäristövaikutuksetkin pienenevät. Etätyöpäivänä onnistuu myös yksityisten menojen hoitaminen, esimerkiksi niin, että aamusta hoitaa omia asioita ja sen jälkeen aloittaa työpäivän.

- Työpäivän pituus lyhenee, koska työmatkoihin käytetty aika säästyy. Aikaa jää enemmän perheelle, alakouluikäisen tyttären isä huomauttaa.

 Usein etätyöpäivä on tuotteliaampi kuin toimistopäivä, jolloin työ keskeytyy useammin. Jarin mielestä etätyöpäivä ei vaadi sen enempää työn suunnittelua kuin tavallinen toimistotyöpäiväkään.                 

- Asiantuntijatyö ei ole aikaan eikä paikkaan sidottu. Toimistolla työ kuitenkin katkeaa helposti ja keskittyminen on välillä hankalaa. Etätyöpäivä on usein helpotus, sillä tiedän saavani tietyt asiat tehtyä. Pystyn ottamaan etätyöpäiväksi selkeän, keskittymistä vaativan kokonaisuuden työstettäväksi.  

Jari toteaa myös, että on sellaisiakin viikkoja, jolloin etätyö ei ole mahdollista.

- Työhöni kuuluu paljon palavereja ja jos on samana päivänä useampi kokous, on helpompi olla paikan päällä. Vaikka tekniset työvälineet ovat kunnossa, läppärin pieneltä ruudulta ei pysty niin hyvin seuraamaan ja osallistumaan isoissa kokouksissa. Etänä pystyy osallistumaan, mutta koen helpommaksi olla läsnä.

Jari on huomannut etätyössä kehittämiskohteita muun muassa epäviralliseen etätyöhön ja sen korvattavuuteen liittyen.       

- Niin sanottua epävirallista etätyötä on organisaatiossamme paljon, sillä nykyiset tietoliikenneyhteydet ja välineet mahdollistavat työnteon melkein missä vaan. Työmatkalla junassa työskentelen usein meno- tai paluumatkalla, mutta se ei kerrytä työtunteja vaan on lähinnä oman työkuorman pienentämistä. Matkalla tapahtuvan työskentelyn korvattavuuteen olisi hyvä saada jonkunlaiset pelisäännöt, Jari toivoo.  

Etätyöpäivän olisi tarkoitus olla toimistotyöpäivän mittainen, mutta se voi olla helpommin sanottu kuin tehty.

- Työpäivän lopettaminen kotona voi olla vaikeaa. Helposti ajattelee, että teen vielä tämän homman ja ehkä vielä tuonkin. On oltava tarkkana, että työpäivä ei veny.

Jari ehdottaa myös joustavien työaikamallien käyttöönottoa.  

- On työntekijöitä, jotka hyötyisivät normaalista virastotyöajasta poikkeavasta työaikamallista. Esimerkkinä tiivistetty työaika, jolloin viikon työt olisi mahdollista tehdä neljän päivän aikana. Jos esimerkiksi iäkkäät vanhemmat asuvat kaukana, on heitä helpompi käydä auttamassa pitkän viikonlopun aikana.  

Jarin mielestä on työviihtyvyyden kannalta ratkaisevaa, että kaikille tarjotaan yhtäläinen mahdollisuus etätyöhön.  

- Minusta on tärkeää, että mahdollisuus etätyöhön on olemassa. Se on organisaatiollemme selvä kilpailuetu kun rekrytoimme. Pitäisi keskustella siitä, miten eri työtehtävissä etätyö onnistuisi.     

Jari kannustaa omaan aktiivisuuteen etätyömahdollisuudesta työnantajan kanssa neuvoteltaessa.   

- Etätyö vaatii ensisijaisesti työnantajan luottamuksen. Suosittelen ainakin tiedustelemaan etätyömahdollisuutta, sillä se ei tekniikan lisäksi vaadi muita erikoisjärjestelyjä. Itse olin aloitteellinen omassa organisaatiossani, jossa vuonna 2011 lanseerattiin etätyöperiaatteet, Jari kannustaa.

Teksti: Maria Nurmi