Etusivu > Blogi > Tulevaisuudessa työntekijän ja yrityksen välinen suhde tulee muuttumaan

Tulevaisuudessa työntekijän ja yrityksen välinen suhde tulee muuttumaan

Projektimaisen työn lisääntyminen ja niin sanottujen ketterien työn organisointitapojen nousu ravistelee perinteistä tapaa ajatella työpaikkojen toimintaa. Uuden ajattelun mukaisesti organisaatiossa on vain yksi strategia, joka sisältää kaikki toiminnan ulottuvuudet. Ketteryyteen pyrkivän organisaation tulisi systemaattisesti miettiä sitä, miten omalle työpaikalle saadaan rakennettua sellainen toimintakulttuuri, joka parhaalla mahdollisella tavalla tukee toimintaa omassa liiketoimintaympäristössä. Näin toiminta on kokonaisvaltaisempaa ja perusarki toimivampaa, koska kaikilla on sama ajattelumalli siitä, millaista on sujuva työ. On myös kannattavaa fokusoida vahvasti oman henkilöstön hyvinvointiin ja osaamiseen. Kun ihmiset voivat hyvin, he tekevät parasta tulosta niin yritykselle kuin yrityksen asiakkaille, sanoo Työterveyslaitoksen erikoistutkija Minna Janhonen.

Tietotyön tekemisessä oleellista on toimintojen perimmäisen tarkoituksen pohtiminen ja sitä kautta toimintamallien sopeuttaminen muuttuneeseen tapaan tehdä työtä. Jo pelkästään hyvät sähköiset työkalut saattavat tehdä huiman parannuksen arjen puurtamiseen; ne vähentävät sähköpostitulvaa ja lisäävät tietoisuutta yrityksen asioista. Tekniikan tuoman vapauden mukana työelämän suureksi ongelmaksi voi nousta yhteisöllisyyden puute. Suhde työtovereihin ohenee ja luottamus saattaa hävitä. Kasvokkaisen vuorovaikutuksen tarve on ihmisen perustarve, joka pitää tulevaisuuden työpaikoilla ratkaista, muistuttaa Janhonen. Videopalaverit on hyviä, jos tuntee ihmisen etukäteen, mutta uutta projektia aloittaessa kasvokkain pidetty alkutapaaminen vahvistaa luottamusta ja luo hyvän pohjan yhteistyölle.

Kun työtä tehdään projekteissa ja toimintamallit ovat ketteriä, yrityksen tai työpaikan merkitys työyhteisönä tai työn tekemisen ”keskusyksikkönä” murtuu. Sosiaaliset suhteet tulevat verkostoista, joiden kanssa työ muutenkin tehdään. Tämä tarkoittaa myös johtamisen muutosta pois esimies-alainen –suhteesta. Johtamista ei tarkastella enää pelkästään virallisista valta-asetelmista käsin, vaan osana arkipäiväistä toimintaa ja niitä vuorovaikutussuhteita, joissa jokapäiväistä työtä tehdään. Niin asiantuntijatyössä kuin suorittavassa työssä työntekijöillä tulee olemaan useampia esimiehiä, jotka ovat enemmänkin luotseja, joita työntekijät voivat hyödyntää. Luotsit näyttävät tietä ja rakentavat väyliä, jotta itse työn tekeminen sujuisi. Lisäksi itsensä johtaminen eli omasta työstä vastuun kantaminen, korostuu. Esimerkiksi Hollannissa Buurtzorgissa hoiva-alaa on uudistettu tietoisesti enemmän asiakaslähtöiseksi. Vastuu arjen pyörittämisestä jää tiimeille, jotka saavat itse päättää, mitkä asiat ovat päivän agendalla, miten ne suoritetaan ja missä järjestyksessä. Hoitajien apuna on asiantuntijaverkosto, jolta voi aina kysyä neuvoa joko henkilökohtaisesti tai virtuaalisesti. Näin ollen tiimin jäsenillä on mahdollisuus ottaa vastuuta omasta tekemisestään, jolloin syntyy halua kehittää omia työtapojaan fiksummiksi.

Kirjoitukseen on haastateltu Työterveyslaitoksen erikoistutkija Minna Janhosta, joka tutkii projektityötä sekä ketteriä työn organisoinnin muotoja.

www.ttl.fi/ketteraHR

www.ttl.fi/rajojarikkovatyo