Etusivu > Blogi > Työpäivän rytmityksellä suuri merkitys tavoitteiden saavuttamiseen asiantuntijatyössä

Työpäivän rytmityksellä suuri merkitys tavoitteiden saavuttamiseen asiantuntijatyössä

Nykymaailmassa asiantuntijoiden on tehtävä yhteistyötä. Paljon puhutaankin jaetusta asiantuntijuudesta. Tämänkaltainen työ vaatii niin aikaa yhteistyölle kuin yksilölliselle keskittymisellekin, minkä vuoksi työyhteisön pelisääntöjä tulee pohtia samaan aikaan kuin kehitetään omia työn tekemisen tapoja. Työterveyslaitoksen tutkija Olli Viljanen kehottaakin jokaista miettimään keinoja rakentaa työpäivänsä erilaisten työtehtävien lähtökohdista. Eli jos aamulla tuntee olonsa virkeämmäksi, kannattaa siihen ajoittaa ideointisessiot tai luovan kirjoittamisen työt ja säästää iltapäivälle palaverit sekä sekalaiset juoksevat tehtävät. Keskittymistä vaativat työt voidaan myös tehdä etätyönä, jolloin niille varattu aika tulee helpommin käytettyä siihen, mihin oli tarkoitus.

Päivärytmin rakentamiseen liittyy oleellisesti myös oman työn seuranta. “On hyvä seurata omien töiden edistymistä päivä- ja viikkotasolla, jolloin on helppoa nähdä oma edistyminen. Pientenkin työtehtävien edistyminen luo onnistumisen tunnetta, joka lisää motivaatiota, “ kertoo Viljanen. Työntekijöille annetut mahdollisuudet vaikuttaa omaan työn tekemiseen lisäävät työn mielekkyyttä ja näkyvät työn tuloksissa . Viljanen kertoo työn tuunaamisen trendistä, joka tarkoittaa sitä, että työntekijä tekee itselleen mahdollisilla keinoilla omasta työstään mielekkäämpää ja merkityksellisempää. Tämä näkyy myös työelämän suuntauksena: Yhä enemmän haetaan oma-aloitteisia ja vastuullisia työntekijöitä, ei niinkään kuuliaisia alaisia.

Samansuuntainen trendi työelämässä on itsensä työllistävien ja yksityisyrittäjien määrän kasvu, joka tulee lisääntymään entisestään tulevaisuudessa. On mietittävä, miten nämä ihmiset pääsevät osalliseksi yhteisölliseen kokemukseen, miten fiksummin jakaa ideoita ja saada tukea, joka puuttuu kun ei ole osa työyhteisöä. Työterveyslaitos järjesti Työretriittikokeilun, jonka tarkoituksena oli hakea ratkaisuja keskittymiskyvyn parantamiseen ja työnteon tehostamiseen. Kokeilu toi yhteen eri alojen asiantuntijoita, jotka eivät entisestään tunteneet toisiaan. Asiantuntijat tekivät töitä ennalta päätetyn tehtävän parissa yhteisessä tilassa ja yhteisessä rytmissä aina 25 min jaksoissa, joiden aikana vallitsi työrauha.

Kokeilun ajatuksena oli yhdistää keskittymistä helpottava työympäristö, tehokkuutta tukeva työskentelytapa, ja sosiaalisen kanssakäymisen mahdollisuus. 84 % osallistujista koki työnteon tehokkaammaksi tavanomaiseen työntekoon verrattuna. Kaikkien osallistujien mielestä keskittyminen onnistui hyvin ja valtaosa (96 %) ilmoitti työhön syventymisen onnistuneen hyvin. Kaikkia osallistujia työjaksojen pituus ei miellyttänyt ja jakson kestoon kaivattiin vaihtelua, mutta työn jaksottamiseen sinänsä suhtauduttiin yksinomaan positiivisesti. Asiantuntijat kokivat työnteon työjaksojen aikana intensiiviseksi pääosin rytmityksen vuoksi. Osallistujien keskittymistä yksilötasolla syvensi puolestaan rauhoitetun ympäristön lisäksi tilassa vallinnut kollektiivinen keskittyminen. “Itsensä työllistäjille haluaisin nähdä enemmän mahdollisuuksia ja yhteenliittymisen keinoja”, toteaa Viljanen.

Viljanen toivookin asennemuutosta työntekoon, jolloin painoarvo työpaikalla vietetyn ajan sijaan olisikin tuloksella.

 

Olli Viljanen on Työterveyslaitoksen tutkija Työn ja työorganisaatioiden kehittämisen osaamiskeskuksessa. Artikkeli perustuu 28.9.2015 tehtyyn haastatteluun.

Lisätietoa osoitteessa www.ttl.fi, Twitterissä @tyoterveys ja Facebookissa.

Työretriittikokeilusta voi lukea osoitteessa http://tiedonsilta.fi/tyoretriitti-omia-toita-yhteisella-rytmilla/